KIKAS<\/p>\n
Eg\u00e4n Eestimaa talon um yks v\u00e4h\u00e4mb\u00e4lt \u00fcts kikas. S\u00fcg\u00fcse, sys um n\u00e4id vahel pall\u00b4o, a kardohkav\u00f5tmise aoss keedet\u00e4s in\u00e4mbjago \u00fclearotsit supis. \u00d5ga n\u00e4id saaqki pall\u00b4o pit\u00e4q, nim\u00e4q ei saaq umavahel sukugi l\u00e4bi. Kyg\u00f5 rahuligumb um elo, ku hoovin um k\u00fcmme kanna ja \u00fcts kikas. Sys um tuu kikas ek\u00e4pite peremiiss\u00b4: sabitsas, ots\u00b4 kanul\u00f5 ter\u00e4keisi ja vaklu, hoiatas kulli vai reb\u00e4se iist, vii kanaq \u00e4dagu \u00e4ig\u00e4l aol magama ja \u00fctles kirgmisegaq \u00e4ig\u00e4t kell\u00e4aigu. Ki\u00e4 kunagi elon lauda p\u00e4\u00e4l maanu um, tuu tiid, et kikas kirg\u00b4 \u00fc\u00fc joosul mitu k\u00f5rda. Miiq talon kirge tim\u00e4 kesk\u00fc\u00fcse, sys pool\u00f5 kolm\u00f5 aigu ja sys viil kell\u00e4 viie paiku. Ek\u00e4 kell\u00e4aigu kuulut\u00b4 tim\u00e4 yks nii neli-viis\u00b4 k\u00f5rda j\u00e4rest. Inne kirgmist rops\u00f5 siibuga vasta k\u00fclgi nigu ol\u00f5s katt\u00f5 katuss\u00f5lastu kokko pesset. Hel\u00fc oll\u00b4 tim\u00e4l mahhe ja illos, a tuu rops\u00b4mine oll\u00b4 k\u00fclq j\u00e4lle kull\u00f5lda.<\/p>\n
Hel\u00fc perr\u00e4 saat kikka \u00fcllenpid\u00e4misest joba aimdust. Ki\u00e4 um suur\u00b4 ja rahulik kikas, tuu laul um matal\u00b4, vin\u00fctet ja veid\u00fcq hall\u00f5. V\u00e4h\u00e4mb\u00e4 ja \u00e4ged\u00e4mb\u00e4q kikkaq laulva ka k\u00e4rremb\u00e4 hel\u00fcga, tsipa nigu ragod\u00f5n. Tsill\u00b4ok\u00f5s\u00f5q tiukri kikkaq t\u00e4nit\u00e4seq hirmsa korg\u00f5 hel\u00fcga, nii et k\u00f5rvaq pand lukku. Jurlovi kikkaq vin\u00fct\u00e4seq uma laulu nii pik\u00e4s, et l\u00f5ppu ei jovvaq kuigi \u00e4rq uuta.<\/p>\n
Sukugi \u00fctskyik ei ol\u00f5q, konkotsin kikas laul. Ku tim\u00e4 lindas laulma kohegi korg\u00f5mbahe, olguq tuu aiasaivas vai kaop\u00fc\u00fcr, sys kas l\u00e4tt p\u00f5vval\u00f5 vai pid\u00e4 pikemb\u00e4t p\u00f5uda. Eg\u00e4 kikas tuud ei tiiq; arvada, et ei m\u00f5istaq ennusta. Mul um elon kats\u00b4 h\u00e4\u00e4d ilmaennustajat kikast olnuq, \u00fcts k\u00f5llan\u00f5 ja t\u00f5n\u00f5 must.<\/p>\n
Mun\u00f5jide kanat\u00f5ug\u00f5 kikkaq ummaq kannust v\u00f5imalik er\u00e4ld\u00e4 jo nel\u00e4 n\u00e4d\u00e4lidselt, n\u00e4il um suur\u00f5mb hari ja l\u00f5tussaq. Myn\u00f5l kanat\u00f5ul, p\u00e4\u00e4midselt lihakanul, ei ol\u00f5qki \u00f5ig\u00f5t harja ega l\u00f5tussit. Noid kikkit tunn\u00f5t hel\u00fcst, a viil kimm\u00e4mb\u00e4he s\u00e4l\u00e4 sulist, mi\u00e4 kikkal ummaq ter\u00e4v\u00e4 ja kanal t\u00fcmb\u00e4 otsaga. Myn\u00f5l kanat\u00f5ul, nigu n\u00e4\u00fct\u00fcses orlovi t\u00f5ul, um l\u00f5vva all pikk hap\u00f5n\u00b4; faverolli t\u00f5ul um takan \u00fcts varvas rohk\u00f5mb. Myn\u00f5l t\u00f5ul um suur\u00b4 tott p\u00e4\u00e4lae p\u00e4\u00e4l nigu t\u00fcrkl\u00e4sel turban\u00b4.<\/p>\n
Kot?ini t\u00f5ugu kanul ja kikkil ummaq suur\u00f5q p\u00fcksiq jalan. Tegeligult ummaq nim\u00e4q sukkp\u00fcksiq, kats\u00b4 edim\u00e4st varvast j\u00e4\u00e4seq kah p\u00fckse sisse.<\/p>\n
Jala tagomads\u00f5 k\u00fcle p\u00e4\u00e4l ummaq kikkal kannuss\u00f5q. Nuuq kasus\u00f5 eg\u00e4 aastaga pikkust manoq ja n\u00e4ide pikkus\u00f5 perr\u00e4 v\u00f5it \u00fcld\u00e4, ku vana kikas um. Tap\u00f5lus\u00f5 man kargas kikas vaindlas\u00f5l\u00f5 p\u00e4\u00e4le ja l\u00fc\u00fc kannussidega. T\u00f5n\u00f5k\u00f5rd l\u00fc\u00fc peris s\u00fcv\u00e4 mulgu. Meil oll\u00b4 \u00fctsk\u00f5rd \u00fcts kikas inemiisile kuri. Maq tulli koolist, nahast mape vihk\u00f5ga k\u00e4e otsan. Kikas karas\u00b4 mull\u00f5 k\u00fclge, a maq v\u00f5ti mape ette. Mapele lei tim\u00e4
\nkats\u00b4 mulku sisse. Muq nahk j\u00e4i mulgulda. Per\u00e4n varast\u00f5di tuu mape \u00e4rq, a maq n\u00e4i ted\u00e4 \u00fctsk\u00f5rd liinan ja tunds\u00f5 noid\u00f5 mulk\u00f5 perr\u00e4 \u00e4rq. Saigi mape tagasi. Nii et tuuk\u00f5rd oll\u00b4 kikka suur\u00f5st s\u00fc\u00e4mest kassu kah.<\/p>\n
Noor\u00f5q kikkaq nakkas\u00f5 tapl\u00f5ma in\u00e4mb\u00fcisi kuvv\u00f5 n\u00e4d\u00e4lidselt. Sys l\u00fcvv\u00e4s nii r\u00e4nki lahingit, et p\u00e4\u00e4q ummaq mitu n\u00e4d\u00e4lit veridse ja sulist pall\u00b4as kakudu. Ki\u00e4 t\u00f5isist k\u00f5rd \u00fcle saa, tuu j\u00e4\u00e4ss edespite ka k\u00f5v\u00f5mbas ja and t\u00f5isil\u00f5 hirmu. Tuud hirmu and tim\u00e4 yks jaoper\u00e4st, s\u00e4\u00e4l ol\u00f5-i mynd m\u00f5rdsugat\u00fc\u00fcd. Vahel aga saa myni n\u00f5rg\u00f5mb kikas k\u00f5v\u00f5mbast \u00fclemb\u00e4s, kas sys k\u00f5v\u00f5mba haigus\u00f5 per\u00e4st vai sulgi ajamise aigu. Tuu n\u00f5rg\u00f5mb v\u00f5i sys k\u00fclq t\u00f5ist takan virota, nigu myni m\u00f5rdsuk.
\nEi las\u00f5q t\u00f5s\u00f5l suut\u00e4\u00fctki s\u00fcvv\u00e4q, pist\u00fc k\u00f5hnas n\u00e4l\u00fct\u00e4s. K\u00f5v\u00f5mb ol\u00f5-i n\u00f5rg\u00f5mba vasta kunagi nii tihk\u00f5.<\/p>\n
Milles kikkaq inemise vasta vahel kur\u00b4as l\u00e4\u00e4v\u00e4q? Um kats\u00b4 asja. Myni kikas, ki\u00e4 kannu hirmsal\u00f5 hoit, lindas inemisele p\u00e4\u00e4le, ku tuu kana kinniq v\u00f5tt vai muido v\u00e4nds\u00fct\u00e4s. Sjoo um h\u00e4\u00e4 kikas ja ted\u00e4 tohe ei hukka m\u00f5ista. Myni t\u00f5n\u00f5 kikas aga tege niimuudu: aja \u00fctte k\u00fclge iin, vid\u00e4 t\u00f5ist jalga per\u00e4n, korjas puruk\u00f5isi, v\u00e4rist\u00e4s p\u00e4\u00e4d, rops\u00b4 siibuga, kirg\u00b4 ja ku s\u00e4l\u00e4 k\u00e4\u00e4n\u00e4t, lindas kannussidega vasta kunt\u00f5. Vanast \u00fclti, et taa oll\u00f5v valgide kikkide viga. Tuu ol\u00f5-i \u00f5ig\u00f5 \u00fctel\u00fcs. H\u00e4d\u00e4 um tan, et nuuq kikkaq ummaq ilma im\u00e4ld\u00e4 kasunu, inkubaatorimassin um nim\u00e4q v\u00e4ll\u00e4 haudnu. Inemine n\u00e4id s\u00fc\u00fct ja l\u00e4mmist\u00e4s, per\u00e4n nakkas\u00f5 nim\u00e4q inemist hind\u00e4suguts\u00f5s pid\u00e4m\u00e4 ja tapl\u00f5s\u00f5 niisama nigu umasuguts\u00f5gaq. \u00d5ig\u00f5t imm\u00e4 l\u00e4tt vajja mitte \u00fctsind\u00e4 inemiselatsil\u00f5, el\u00e4jile ja tsirg\u00f5l\u00f5 niisama vai viil in\u00e4mb.
\nS\u00fcvv\u00e4q v\u00f5it saiaq ja iho v\u00f5i l\u00e4mmi ollaq ka ilma im\u00e4ld\u00e4, a ki\u00e4ki t\u00f5n\u00f5 oppa-i selges, ked\u00e4 tul\u00f5 elon pel\u00e4d\u00e4, ked\u00e4 avvusta ja kuimuudu kyg\u00f5 ilmaga h\u00e4ste l\u00e4bi saiaq. Kikka p\u00e4\u00e4lt ummaq nuuq as\u00b4aq kyg\u00f5 par\u00f5mbide n\u00e4t\u00e4q. Noid kurj\u00f5 kikkit um maaha l\u00fc\u00fcd\u00fc k\u00fclq jalaga, k\u00fclq luvvavarr\u00f5ga, k\u00fclq kannipui\u00f5ga.<\/p>\n
Kikkit ummaq targaq meheq ek\u00e4pite uur\u00b4nu. Naid um elokombide perr\u00e4 mitm\u00f5he t\u00fc\u00fcpi jaet. Vadim Zhelnin um kimm\u00e4s tenn\u00fcq, et myni kikas miild\u00fcs kanul\u00f5 rohk\u00f5mb ku t\u00f5n\u00f5. Myni miild\u00fc-i \u00fctelegi kanal\u00f5. Myni k\u00e4\u00fc taarut\u00f5n ja rass\u00f5lt nigu hani; myni astus kergehe ja uhk\u00f5he varbaots\u00f5 p\u00e4\u00e4l — keku mis keku! Nim\u00e4q ummaq nigu inemiseq, n\u00e4id um eg\u00e4sugutsit.<\/p>\n
Mitu miist ummaq p\u00fcmmega \u00e4rq ess\u00fcn\u00fc ja m\u00f5ista-i kodo tullaq. Ku sys kikkaq kirgm\u00e4 nakkas\u00f5, tundva uma talo kikka hel\u00fc \u00e4rq ja l\u00e4tv\u00e4 tuun suunan, nii saavaqki kodo.<\/p>\n
Ku Piitre I Eestimaa ruutslaisi k\u00e4est \u00e4rq v\u00f5tt\u00b4, riis\u00f5 tim\u00e4 v\u00e4eq maa nii pall\u00b4as, et Tal\u00b4nast Riiani ol\u00f5-s kuuldaq ei pini haukmist \u00f5ga kikka kirgmist. Vahep\u00e4\u00e4l naksi maainemiseq kyik liina pag\u00f5ma ja ku asi nii edesi ol\u00f5s l\u00e4nn\u00fcq, ol\u00f5s kikka kirgmine Eestimaa p\u00e4\u00e4lt vahts\u00f5st \u00e4rq kaonu. Tuu v\u00e4rk um n\u00fc\u00fcd pid\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4n\u00fcq ja kikka kirgv\u00e4 miiq maa p\u00e4\u00e4l yks edesi. H\u00e4\u00e4 kah, mis Eestimaa tuu ilma
\nkikkalaululda yks um?<\/p>\n
H\u00e4\u00e4d kirgmist n\u00e4ile!<\/p>\n
KANA<\/p>\n
Kannu peet\u00e4s Eestimaa eg\u00e4n kandin k\u00fcl\u00e4nd hulga. Tohtreq ummaq v\u00e4ll\u00e4 arv\u00f5stanuq, et \u00fcts muna kulunu inemisel eg\u00e4 p\u00e4iv \u00e4rq s\u00fcvv\u00e4q, sys um terv\u00fcs k\u00f5rran. Kanna peet\u00e4s seenimaaniq kyg\u00f5 virg\u00f5mbas mun\u00f5jas, kuigi tuu peris \u00f5ig\u00f5 ol\u00f5-i: jaapani p\u00f5ldvutt\u00b4 um virg\u00f5mb. Um ka kotussit, kon kanamunn\u00f5 as\u00f5m\u00f5l s\u00fcvv\u00e4s myn\u00f5 t\u00f5s\u00f5 tsirgu munn\u00f5, n\u00e4\u00fct\u00fcses mere veeren koskla munn\u00f5. Tuu iist um laivu p\u00e4\u00e4l jo vanast aost kannu peet\u00fc, et olnuq umast k\u00e4est v\u00e4rskit v\u00f5tta.<\/p>\n
Kannu um jo aastatuhandit peet\u00fc kolm\u00f5 as\u00b4a jaoss: munn\u00f5 per\u00e4st, liha per\u00e4st ja ilo per\u00e4st. P\u00e4\u00e4le tuu ummaq viil v\u00f5itluskanaq, ki\u00e4 hirmsa veid\u00fcq mun\u00f5s\u00f5. Noid pid\u00e4v\u00e4 inemiseq, kinkal\u00f5 miild\u00fcs kikkide tap\u00f5lust kaiaq. Tuud pi\u00e4t k\u00fclq tunnistama, et kikkide tap\u00f5lus hulga ilosamb kaiaq um ku inemiisi uma (poks\u00b4 vai maadlus).<\/p>\n
Kyigi noid\u00f5 nel\u00e4 as\u00b4a jaoss ummaq er\u00e4lde kanat\u00f5uq ar\u00f5t\u00f5duq.<\/p>\n
Mun\u00f5jist kanust um Eestimaal kyg\u00f5 rohk\u00f5mb peet\u00fc leghorn\u00f5, p\u00e4\u00e4miselt valgit. Um viil nur’mkanav\u00e4rmiliidsi leghorne, noil ummaq kikkaq ja kanaq k\u00f5rraga p\u00e4\u00e4le munakoor\u00f5st v\u00e4ll\u00e4tul\u00f5mist tundaq — t\u00f5s\u00f5q ummaq t\u00f5ist v\u00e4rmi. Viim\u00e4tsel aol um naatu sisse tuuma s\u00b4aksa pruun\u00f5 kannu, nuuq mun\u00f5s\u00f5 rohk\u00f5mb ku leghorniq. Innembi peeti minorkasit — nuuq olliq \u00fcleni mustaq, jalaseereq kah. P\u00e4\u00e4n oll\u00b4 n\u00e4il suur\u00b4 verrev hari ja hirmsa suur\u00f5q valg\u00f5 k\u00f5rvaq. Noil oll\u00b4 h\u00e4ste h\u00e4\u00e4 valg\u00f5 liha, a muido olliq nim\u00e4q \u00fcteq munakanaq – nii umb\u00f5s leghorni suuru, ynn\u00f5 veid\u00fcq piklikumbaq.<\/p>\n
Pia kyigi tsirk\u00f5ga um nii, et es\u00e4ne um ilosamb. Kannuga niisama – olguq vaiq ilokanat\u00f5ug, kikas um yks ilosamb. Tuu pi\u00e4tki nii ol\u00f5ma: ku kana kikka muudu s\u00e4tend\u00e4n\u00fcq kyiksugutsin v\u00e4rmen, n\u00e4nn\u00fcq vaindlas\u00f5q tim\u00e4 pes\u00e4 p\u00e4\u00e4lt k\u00f5rraga \u00e4rq ja murdnu maaha. Vaindlaisi um kanal p\u00e4\u00e4le kull\u00f5, tuhkride ja reb\u00e4side ka kodoel\u00e4jide si\u00e4n: tsiga, kutsik, myni puul\u00b4m\u00f5tsik kass\u00b4. Kanapoig\u00f5 t\u00fck\u00fcse murdma
\nvar\u00f5ss\u00f5q, haragaq ja \u00fc\u00fcse ka siiliq.<\/p>\n
Uma pes\u00e4 taht kana yks h\u00e4steq \u00e4rq k\u00e4kki. Mun\u00f5mast tull\u00f5n viskas yks puruk\u00f5isi s\u00e4ll\u00e4 takka, et ummi j\u00e4lgi kinniq katta. Kikas tul\u00f5 t\u00e4lle vahel appi vahts\u00f5t pess\u00e4 tegem\u00e4: sabitsas ja s\u00f5kk myn\u00f5 platsi puhma all vai k\u00f5lguss\u00f5n tasats\u00f5s ja keskest lohko. Alati ummaq nuuq kotuss\u00f5q nii validu, et kikas v\u00e4ll\u00e4 ei paistuq, kana sys ammuqki. Ku maq pois\u00b4k\u00f5n\u00f5 olli, teiq kanaq umaq pes\u00e4q yks kolhoosi saismaj\u00e4et massind\u00f5 alaq vai peris n\u00e4ide sisse. Mitu k\u00f5rd oll\u00b4 myni kombaini
\nrest vaiq linamassin munn\u00f5 t\u00e4\u00fcs mun\u00f5t. Paar\u00b4 k\u00f5rda l\u00e4ts\u00b4 kana sinn\u00e4q haudma ja pujaqki tulliq v\u00e4ll\u00e4. Maq m\u00e4leht\u00e4, \u00fctsk\u00f5rd haud\u00b4 Kiru-nimeline kana \u00fcte madala traktorikelgu all. No k\u00fclq maq n\u00e4rviire, et traktorist\u00b4 tuud kelku \u00e4rq es veen\u00fcq. Es viiq kohegi, suv\u00f5l ol\u00e4ki-s tim\u00e4ga mid\u00e4gi tet\u00e4q. \u00fctess\u00e4 poiga tull\u00b4 v\u00e4ll\u00e4.Per\u00e4n n\u00f5ud\u00b4traktorist, tuu vana nal\u00b4amiiss\u00b4 Orasm\u00e4e Juhan, rahu tim\u00e4 p\u00f5rmul\u00f5, mu k\u00e4est \u00fctte kanna rendis kelgu all el\u00e4mise iist. (Maq anni kah, a tim\u00e4 lask\u00b4 kana peost valla ja \u00fctel\u00b4, et \u00e4rq p\u00e4ssi, et mul oll\u00f5v v\u00e4ega m\u00f5tsigu kanaq ja tim\u00e4 par\u00f5mb ei v\u00f5taki s\u00e4\u00e4ntsit hull\u00f5.)<\/p>\n
Pitsi oll\u00b4 miiq perren kyg\u00f5 par\u00f5mb haudja. Es tim\u00e4 las\u00f5q ilman murdjat kassi poig\u00f5 manoq, ts\u00b4ank\u00f5 vaiq silm\u00e4q p\u00e4\u00e4st v\u00e4ll\u00e4. \u00dctsk\u00f5rd and\u00b4poig\u00f5ga immissele s\u00e4\u00e4ntse mantli, et tuul oll\u00b4 kyik s\u00e4lg veritses pesset. Im\u00e4 per\u00e4n oht\u00f5rd\u00b4ihtiooli salviga. Mun\u00f5mise aigu oll\u00b4 Pitsi peris rahulik, Koll\u00b4ast eski alamb, a poig\u00f5 hoitmise aoss l\u00e4ts\u00b4 tim\u00e4 nii kur\u00b4as, et p\u00e4\u00e4le muq ja vanaim\u00e4 las\u00f5-s ked\u00e4gi l\u00e4hk\u00fche. Meid lask\u00b4 tim\u00e4 selle, et miiq s\u00f6\u00f6di tim\u00e4 poig\u00f5. Esiq t\u00e4\u00e4 suurt es s\u00fc\u00fcq, seenis ku poel\u00f5 viil mid\u00e4gi sisse mahtu.<\/p>\n
Sjoo ilmasya aigu oll\u00f5v kanul\u00f5 teg\u00fcn\u00fc viil \u00fcteq vaindlas\u00f5q – s\u00b4aksa soldaniq. Nim\u00e4q olliq mitmalt puult \u00fcle Euroopa kokko kor\u00b4adu, a kanasupp\u00b4 miild\u00fc kyigil\u00f5. In\u00e4mbjago tulliq ausa mehe muudu tallo ja vahedi kannu tubagu vai petroli vasta. Myn\u00f5lpuul l\u00e4tsiq nim\u00e4q ka varga vai r\u00fc\u00fcvli muudu ilma k\u00fcs\u00fcm\u00e4ld\u00e4q kannu p\u00fc\u00fcdm\u00e4. Kanal, arvada, oll\u00b4 tuu peris \u00fctskyik, kas tim\u00e4 keedeti supis tubagu iist vai ilma. Vanaim\u00e4 selet, et n\u00e4il oll\u00b4 \u00fctsainuk\u00f5n\u00f5 valg\u00f5 kana syast perr\u00e4 j\u00e4\u00e4n\u00fcq. Kats\u00b4 k\u00f5rd olliq s\u00b4akslas\u00f5q ja \u00fcts k\u00f5rd vindl\u00e4seq t\u00e4l hanna maaha kaksanu, a tim\u00e4 oll\u00b4 yks \u00e4rq paenu ja hand kasus jo vahts\u00f5n\u00f5. Per\u00e4n s\u00f5ta oll\u00b4 vallavan\u00f5mba kikkaga punti l\u00f6\u00f6n\u00fcq ja \u00fcte suv\u00f5ga kat\u00f5q pujaq \u00fcles kasvatanuq. Nii sai kannu j\u00e4lqki k\u00fcl\u00e4nd.<\/p>\n
S\u00b4akslaisi ja vindl\u00e4isi perr\u00e4 tulliq kanul\u00f5 vahts\u00f5 vaindlas\u00f5q – nuuq olliq mustlas\u00f5q. Nim\u00e4q r\u00e4ndsiq m\u00fc\u00fcd\u00e4 maad ringi ja \u00f5dakult oll\u00b4 k\u00f5tt t\u00fchi. Sys oll\u00b4 kanasupp\u00b4 kyg\u00f5 k\u00e4eper\u00e4tsemb s\u00fc\u00fck. Kannu p\u00fc\u00fcdiv\u00e4 nim\u00e4q pik\u00e4 piin\u00fc n\u00f6\u00f6riga piidsaga, kohe otsa v\u00e4iku mutrik\u00f5n\u00f5 oll\u00b4 k\u00f6\u00fcdet. Kanal\u00f5 l\u00fc\u00fcdi vasta jalgu ja mutrig\u00f5n\u00f5 keerut\u00b4 hind\u00e4 kana jalgu \u00fcmbre, kana oll\u00b4gi k\u00e4en. Maq valvs\u00f5 ummi kannu h\u00e4ste, mul \u00fcttegi \u00e4rq es varast\u00f5daq. Syski sai Koll\u00b4a mustlaisil\u00f5: \u00fcts vanamutik\u00f5n\u00f5 m\u00f5ist\u00b4 nii hall\u00f5t juttu kyn\u00f5lda, et im\u00e4l l\u00e4ts\u00b4 s\u00fc\u00e4 pehmes ja tim\u00e4 and\u00b4Koll\u00b4a n\u00e4ile. Nojah: ega tuu elo p\u00e4\u00e4le s\u00f5ta kinkalgi kerge ol\u00f5-s, a meil oll\u00b4 v\u00e4h\u00e4mb\u00e4lt lehm ja piim\u00e4tsilk majan. Es\u00e4 sai ka peris keskm\u00e4st palka, 65 ruublit kuun. Mustlaisil ol\u00f5-s mid\u00e4gi, nii et tuu n\u00e4ide hall\u00f5 jutt v\u00f5is\u00f5 ka
\njumalast \u00f5ig\u00f5 ollaq.<\/p>\n
Ah jah: Kiru vei kull\u00b4 \u00e4rq ja Pitsi murd\u00b4 \u00fcts nuur\u00b4 jahipini maaha.<\/p>\n
Nigu kikkide, nii ka kannu perr\u00e4 saat kuv\u00f5rd ilma kuuluta. Kana m\u00f5ist yks s\u00e4\u00e4ntsel aol haudma minn\u00e4q, et kolm n\u00e4d\u00e4lit per\u00e4n tim\u00e4 munn\u00e4 p\u00e4\u00e4le k\u00fckk\u00e4mist tul\u00f5 \u00fcts kang\u00f5 piksevihm ja sys l\u00e4tt ilm ilosas. Milles t\u00e4l tuud vajja um? Kaeq, piksevihm avitas munakuurt purus tet\u00e4q. Arvada, et nuuq \u00f5hur\u00f5hu k\u00f5ikmiseq m\u00f5os\u00f5. Kolmandal p\u00e4\u00e4v\u00e4l p\u00e4\u00e4le kuurumist um kanapoigil\u00f5 p\u00e4iv\u00e4 vajja, muiduq l\u00f6\u00f6v\u00e4q
\nnim\u00e4q k\u00f5tust vallal\u00f5 ja kool\u00f5s\u00f5 in\u00e4mbjagu \u00e4rq. Tuud haigust kutsutas
\nvalg\u00f5pasandus\u00f5s.<\/p>\n
K\u00f5va vihm v\u00f5i kanapujaq viie minodi joosul hukka saata, ku vana kana n\u00e4id siiva alaq jovva-i kor\u00b4ada.<\/p>\n
Kana mun\u00f5s pess\u00e4 12–21 munna, inne ku haudma j\u00e4\u00e4ss. Kyn\u00f5ldas, et h\u00e4\u00e4 munakana ei havvuq. Tuu um lorijutt: kos t\u00e4\u00e4 p\u00e4ses, ku veidemb s\u00fcvv\u00e4q annat ja k\u00f5rralik pes\u00e4 ol\u00f5man, kohe p\u00e4\u00e4le tim\u00e4 \u00fctski t\u00f5n\u00f5 kana ei mun\u00f5q. Mid\u00e4 rohk\u00e4mb munn\u00f5 pess\u00e4 teg\u00fcnes, tuu kavv\u00f5mb kana pes\u00e4 p\u00e4\u00e4l istus. Per\u00e4k\u00f5rd j\u00e4\u00e4ss \u00fctes \u00fc\u00fcss pes\u00e4 p\u00e4\u00e4le, sys k\u00e4\u00fc p\u00e4iv\u00e4 viil maan, s\u00fc\u00fc ja t\u00f5n\u00f5k\u00f5rd l\u00e4tt orsil\u00f5gi, a j\u00e4rgm\u00e4ne p\u00e4iv mun\u00f5s viim\u00e4dse muna ja in\u00e4mb pes\u00e4 p\u00e4\u00e4lt \u00e4rq ei tul\u00f5q. V\u00e4ega hool\u00f5n haudmisega ummaq tiukri kanaq. Nim\u00e4q ei viisiqki suurt \u00fcle 7 muna mun\u00f5da, k\u00fckk\u00e4se k\u00f5rraga
\nhaudma. Nii haudva nim\u00e4q 3–4 kurna poig\u00f5 suv\u00f5ga v\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Haudmise aigu kana suurt ei s\u00fc\u00fcq. Tuu um ka h\u00e4\u00e4: rass\u00f5 kana aja munn\u00f5
\n\u00fcmbrek\u00e4\u00e4ndmisega myn\u00f5 muna purus ja m\u00e4\u00e4r t\u00f5s\u00f5q munaq \u00e4rq. Noist in\u00e4mb poig\u00f5 v\u00e4ll\u00e4 ei tul\u00e4q, l\u00e4bi m\u00e4\u00e4rit koor\u00f5 ei saaq poig sukugi \u00f5hku. Puhtal munal ummaq koor\u00f5 seen tsill\u00b4u mulguq, kost kip\u00f5n\u00b4 \u00f5hku l\u00e4bi p\u00e4ses. M\u00e4\u00e4rit muna sisse l\u00e4p\u00e4t\u00fcs poig \u00e4rq, ja batsillus\u00f5q p\u00e4sese kah sisse.<\/p>\n
Per\u00e4n, ku pujaq v\u00e4ll\u00e4 tul\u00f5va, um kana kerge ku kinnas. Tuu um ka h\u00e4\u00e4, sys ei istuq tim\u00e4 poig\u00f5 vigats\u00f5s. Suur\u00f5 summa seest myni yks edim\u00e4lt jala alaq j\u00e4\u00e4ss, a tuu nakkas r\u00fc\u00fckm\u00e4 ja kana v\u00f5tt jala p\u00e4\u00e4lt.<\/p>\n
V\u00e4iku kanapoig um syski k\u00fcl\u00e4nd vinds\u00f5 eloga. Maq n\u00e4i uma silm\u00e4ga, ku vana hop\u00f5n\u00b4 kyg\u00f5 tallaga kanapujal\u00f5 p\u00e4\u00e4le ast\u00f5. Kanapoig oll\u00b4 \u00fcleni mutta vaot\u00f5t, maq kisi tim\u00e4 s\u00e4\u00e4lt v\u00e4ll\u00e4 ja tahts\u00e4 joba \u00e4rq visada, a sys kai, et liigutas. L\u00e4ts\u00b4ki ello ja elli viil 4 aastakka.<\/p>\n
Pernaas\u00f5q vahel kannahta-i v\u00e4ll\u00e4, ku kanaq pindrit lahkva. Tuu vasta um ka rohi ol\u00f5man: \u00fcts Hispaania kanat\u00f5ug um nii l\u00fchkide jalguga, et saaqki ei sabitsa.<\/p>\n
Jah, kanal um t\u00f5t\u00f5st\u00f5 hulga vaindlaisi: tuhkriq, kulliq, reb\u00e4seq, pinikutsiguq, murdja kassiq, s\u00b4akslas\u00e4q, vindl\u00e4seq, mustlas\u00e4q, suur\u00f5q vihmaq, pernaas\u00f5q, tsiaq, ja jummal\u00b4 tiid, ki\u00e4 viil. Kana m\u00f5ista-i n\u00e4ide vasta muud ette v\u00e4tta ku silm\u00e4paistmalda ollaq, korg\u00f5l orsil maada, k\u00f5vast\u00f5 mun\u00f5da, hulga poig\u00f5 v\u00e4ll\u00e4 haudu ja nuuq k\u00f5rraligult \u00fcles kasvata. Paistus, et tuu umgi kyg\u00f5 par\u00f5mb rohi: tiiq vai t\u00f5rva, a kannu sugu maa p\u00e4\u00e4lt \u00e4rq ei h\u00e4\u00f6q.<\/p>\n
Tuu p\u00e4\u00e4le \u00fcld\u00e4s: Tiiq perr\u00e4 vaiq massaq kinniq.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
KIKAS Eg\u00e4n Eestimaa talon um yks v\u00e4h\u00e4mb\u00e4lt \u00fcts kikas. S\u00fcg\u00fcse, sys um n\u00e4id vahel pall\u00b4o, a kardohkav\u00f5tmise aoss keedet\u00e4s in\u00e4mbjago \u00fclearotsit supis. \u00d5ga n\u00e4id saaqki pall\u00b4o pit\u00e4q, nim\u00e4q ei saaq umavahel sukugi l\u00e4bi. Kyg\u00f5 rahuligumb um elo, ku hoovin um k\u00fcmme kanna ja \u00fcts kikas. Sys um tuu kikas ek\u00e4pite peremiiss\u00b4: sabitsas, ots\u00b4 kanul\u00f5 ter\u00e4keisi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":141,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-143","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\n