V\u00f5rokiilne luul\u00f5taja ja aolehetoim\u00f5taja Gustav Adolph Oldekop t\u00fc\u00fct\u00b4 suur\u00f5mba osa uma elost P\u00f5lvan pastorina, a tim\u00e4 luul\u00f5looming s\u00fcnd\u00fc ilmalik\u00f5 koorilaul\u00f5 synnu vajadus\u00f5st sysaramehe J. Ph. Rothi p\u00e4\u00e4lek\u00e4\u00fcmisel.<\/p>\n
Gustav Adolph Oldekop s\u00fcnd\u00fc 2. joulukuu p\u00e4\u00e4v\u00e4l (vana kallendri perr\u00e4 21. XI) 1755 Haapsalun. Oldekopp\u00f5 suguv\u00f5sa om peri Hildensheimist (Alam-Saksist). Oldekopi es\u00e4 Hans Heinrich t\u00fc\u00fct\u00b4 Haapsalun rektori ja sekret\u00e4rin\u00e4. G. A. Oldekop opp\u00f5 Talina toomkoolin, 1774-1780 Halle \u00fclikoolin ja sai teoloogiakandidaadi kraadi. 1781-1820 oll\u00b4 P\u00f5lva pastor. 1782 abiellu Oldekop uma s\u00f5bra J. Ph. Rothi sysara Dorothea Elisabeth Mariaga. 1804 naan\u00f5 kuuli. 1820 pidi Oldekop P\u00f5lvast \u00e4rq minem\u00e4, selle et per\u00e4st naas\u00f5 kuulmist elli t\u00e4 kokko kerigum\u00f5isa majapid\u00e4j\u00e4, uma latsi hooldaja Dorothea J\u00fcrgensigaq. 1809-1919 s\u00fcnd\u00fc Dorothea J\u00fcrgensile s\u00e4idse vallaslast. Abiellu saij\u00f5 n\u00e4\u00e4q tuuaigs\u00f5 k\u00f5rra perr\u00e4 per\u00e4st pastori kotus\u00f5 p\u00e4\u00e4lt \u00e4rq minekit ja Tartohe kolimist. Oldekopi elu l\u00f5ppi 8.V (vk 26. IV) 1838. Kolm n\u00e4d\u00e4lit ildampa mat\u00f5ti t\u00e4 P\u00f5lva surnuaida.<\/p>\n
M.G. Grenzius\u00f5 \u201cEesti-Ma Rahwa Kalendri\u201d kat\u00f5 edim\u00e4dse aastak\u00e4\u00fcgi (1796, 1797) kokkos\u00e4\u00e4dj\u00e4.<\/p>\n
1806 and\u00b4 Oldekop \u00fcten J. Ph. von Rothi ja V\u00f5ru kuul\u00f5 inspektori G. Ph. A.von Rothi abiga v\u00e4ll\u00e4 edim\u00e4st Eeesti aolehte \u201cTarto maa rahwa N\u00e4dali-Leht\u201d.<\/p>\n
1820 ja 1821 ilmu Oldekopi t\u00f5lgit\u00b4 \u201cLiiwlandi marahwa se\u00e4dus\u201d.<\/p>\n
1824 and\u00b4 Oldekop v\u00e4ll\u00e4 viis\u00b4 numm\u00f5rd tartukiilset ametlikku \u201cKulutamisse Lehte\u201d.<\/p>\n
Luul\u00f5tama nakas\u00b4 Oldekop vast sysaramehe J. Ph. von Rothi palv\u00f5l, oll\u00b4 jo Roth asutanuq Kan\u00b4epihe poiss\u00f5kooli ja t\u00e4l oll\u00b4 vaija ilmaliku koorilaulu jaoss synnu.<\/p>\n
Lauluq miild\u00fcq rahval\u00f5 ja noid opiti ja kirot\u00f5diq hulga \u00fcmbre. Pall\u00b4oq j\u00f5vviq laulikiden Kir\u00e4nd\u00fcsmuuseumi ilma autori nimeld\u00e4.<\/p>\n
Oldekopi laul\u00f5 kyg\u00f5 t\u00e4vvelikumb \u00fcmbrekirotus om peri J. H. Rosenpl\u00e4nteri k\u00e4est, ki\u00e4 tegi Oldekopi k\u00e4sikir\u00e4st \u00fcmbrekirotus\u00f5.<\/p>\n
1823. aastal Beitr\u00e4ge XVI vihtun om neli Old\u00f5kopi luul\u00f5tust tr\u00fckit.<\/p>\n
1985.aastal ilmu Aarne Vinkeli koost\u00f5t Oldekopi luul\u00f5tuisi kogo \u201cSuve \u00f5dang\u201d. Aarne Vinkeli \u00fclevaat\u00f5n om kir\u00e4n nii eluloo ku loomingu kotsil\u00f5 tiid\u00e4qoll\u00f5v.<\/p>\n
Keel ja Kirjandus 1967-6 (S. Issakov, J. Peegel)<\/p>\n
Keel ja Kirjandus 1968-5 (L. Anvelt)<\/p>\n
L. Anvelt \u201cO. W. Masing ja kaasaegsed\u201d 1979<\/p>\n
Looming 1969-11 (A. Vinkel)<\/p>\n
A. Vinkel \u201cKirjandus, aeg, inimene\u201d (1970)<\/p>\n
1.<\/p>\n
Sa ollet, ausa warblanne,
\n\u00fcts h\u00e4bbematta zirgoke(,)
\nKe minno wisna marju s\u00f6\u00f6p
\nNink hernil’ kurja teep.<\/p>\n
2.<\/p>\n
Kui tulles sinna \u00fctsinda,
\nSis lasses minna s\u00fcndida;
\nEnt sa toot \u00fctten welliksid
\nNink s\u00f6ssarid ja k\u00e4ll\u00fcksid.<\/p>\n
3.<\/p>\n
Sa korjat sis neid parrembid
\nNink j\u00e4ttat mul neid halwembid.
\nSa zaunat siin nink zaunat s\u00e4\u00e4l,
\nL\u00e4\u00e4t \u00fcttest \u00e4rra t\u00e4ise p\u00e4\u00e4l’.<\/p>\n
4.<\/p>\n
Mo hirmotajid teotat
\nSa kurjaste nink irwitat(,)
\nKui minna henda pahhanda
\nNink mant so tahha ajada.<\/p>\n
5.<\/p>\n
Kui kawwa minna kannata
\nSo omme kurja kombega?
\nJa et saq essi narat weel,
\nKui ollet herne warre p\u00e4\u00e4l.<\/p>\n
6.<\/p>\n
Kas om sis sul kik \u00e4igus k\u00e4en?
\nKui ma (und) n\u00e4 walge een(,)
\nSis tullet sinna ruttoga
\nHend t\u00e4\u00fctma minno warraga.<\/p>\n
7.<\/p>\n
Siski – oot – minna m\u00e4tle n\u00fc\u00fcd –
\nEt anna andis – mul om s\u00fc\u00fcd –
\nSe, kel meist m\u00f5llembist om hool(,)
\nSe juhhatap so minno pool’.<\/p>\n
8.<\/p>\n
Mo aid om ka so p\u00f5llo maa
\nNink sinno teolinne ma,
\nMe peame sis m\u00f5llemba
\nSiin \u00fctten koon ellama.<\/p>\n
9.<\/p>\n
Sis w\u00f6tta, welli warblane,
\nNink t\u00e4\u00fcd\u00e4 k\u00f5tto r\u00f5\u00f5msaste;
\nEnt sedda enne palle ma,
\nEt j\u00e4tta ossast mulle ka.<\/p>\n
10.<\/p>\n
Ma anna sulle ennembe
\nKui kurja innimissille,
\nKel moistust om nink joudo ka(,)
\nEnt siski w\u00f5twa laiselda.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
V\u00f5rokiilne luul\u00f5taja ja aolehetoim\u00f5taja Gustav Adolph Oldekop t\u00fc\u00fct\u00b4 suur\u00f5mba osa uma elost P\u00f5lvan pastorina, a tim\u00e4 luul\u00f5looming s\u00fcnd\u00fc ilmalik\u00f5 koorilaul\u00f5 synnu vajadus\u00f5st sysaramehe J. Ph. Rothi p\u00e4\u00e4lek\u00e4\u00fcmisel. Gustav Adolph Oldekop s\u00fcnd\u00fc 2. joulukuu p\u00e4\u00e4v\u00e4l (vana kallendri perr\u00e4 21. XI) 1755 Haapsalun. Oldekopp\u00f5 suguv\u00f5sa om peri Hildensheimist (Alam-Saksist). Oldekopi es\u00e4 Hans Heinrich t\u00fc\u00fct\u00b4 Haapsalun rektori ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":9,"menu_order":26,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-136","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\n